Onnellisuusupseerin uupuneet kasvot

Kuusi vuotta sitten pysähdyin. Tunsin väsymystä jollaista en ollut koskaan tuntenut. Maailma soljui ympärilläni eteenpäin, mutta langat karkailivat käsistäni ja sidoin niitä viime hetkillä kiinni minkä ehdin. Olin aina ollut tyyppiä, joka nautti deadlinen läsnäolosta ja pusersi hiilestä timanttia, mutta nyt hiilestä jäi vain kädet mustaksi.

Jälkeenpäin miettien olin onnekas, kun osasin kuunnella itseäni sen verran, että tajusin mennä ennen romahdusta työterveyslääkärille ja kertoa seinän olevan tulossa vastaan. Olin onnekas, kun olin kahden kuukauden kuluttua taas takaisin työelämässä. Olin onnekas, mutta en tuolloin osannut aavistaa, että työelämään palaisi varjo vanhasta itsestäni.

Tuohon hetkeen mennessä olin ollut jo noin viisitoista vuotta työelämässä ICT-sektorilla työskennellen. Tottunut isoihin työmääriin ja isoihin projekteihin. Ollut kavahtamatta haasteen äärellä ja ottanut vastuuta, kun sitä piti ottaa. Ujohko suorittaja sisälläni nautti kovasta työtahdista ja asioiden eteenpäin viemisestä, tekniikan äärellä kun oli helppo antaa palaa. Continue reading “Onnellisuusupseerin uupuneet kasvot”

Pokémon GO ja johtaja – aika heittää ihmiset pihalle?

Viimeisten viikkojen aikana maailma on liikahtanut radaltaan. Yritysten markkinointijohtajat ovat saaneet vastata tiuhaan digikonsulttien puheluihin poketolppien pystyttämisistä yrityksen toimipisteisiin, markkinoinnin ihmiset ovat julkaisseet sosiaalisen median kanavissa kuvia hassuista hahmoista toimistoilla ja puhelimissaan kiinni olevat teinit ovat olleet edelleen kiinni puhelimissaan. Jopa yhteiskunnallisesti kehittävien asioiden eteenpäin vieminen mustikanpoiminnan muodossa on jäänyt aikuisemmalta väestöltä tekemättä, kun poke on vienyt mukanaan. Continue reading “Pokémon GO ja johtaja – aika heittää ihmiset pihalle?”

Asiakaskokemus syntyy vapaudesta kohdata

Heräsin aamulla totaalisen ahdistuksen vallassa ja nyt puoli tuntia heräämisen jälkeen tuntuu edelleen möhkäle rinnassa. Ahdistuksen aiheutti painajainen, jota näin huonosti nukutun yön päätteeksi. Painajainen, jossa oli pääosissa ihminen ja työ.

Luin eilen Oskari Saaren bloggauksen ihanteellisesta asiakaskokemuksesta, kuinka hän kiireen keskellä oli saanut unohtumatonta asiakaspalvelua. Tuo bloggaus jätti takaraivoon muhimaan mietinnän siitä, miten tuollaisia asiakaskokemuksia saadaan aikaiseksi ja todennäköisesti tuo ajatustyö herätti minut aamulla painajaisskenaarioon ja antoi mahdollisuuden näille sanoille syntyä. Continue reading “Asiakaskokemus syntyy vapaudesta kohdata”