Suuren suomalaisen Snapchat-nousuhuuman aikana tein itselleni lupauksen bloggaamattomuudesta ammatilisesti tuon teeman tiimoilta ja onnistuin pitämään tuon lupauksen tähän asti.
Oma suhde palvelun suhteen on kaksijakoinen. Ymmärrän erinomaisen hyvin miksi se on niin suosittu kuin se on, mutta en löydä sille roolia omassa arjessani.
Keväällä ja kesällä 2015 palvelulla oli itse asiassa todella iso rooli elämässäni. Olin rikkonut selkäni kesken kovan työrupeaman ja tavoilleni uskollisesti en pahemmin hellittänyt tekemisen suhteen, mikä alkoi näkymään uupumisen merkkeinä. Kyynisyys ja sarkasmi nousivat entistä suurempaan arvoon, monet tärkeät aspektit elämässä menettivät arvoaan ja Snapchat itse asiassa tarjosi oivan alustan purkaa ulos hetkiä, jotka olivat ja tulivat, mutta saivat kadota elämän virtaan. Snapchat oli terapiasohvani.
Tuona aikana nautin Snapchatin käytöstä hyvin paljon. Kanava oli todella sosiaalinen, lyhyitä ja pitkiä ajatustenvaihtoja erilaisten ihmisten kanssa. Moni ei varmaan ymmärtänyt omaa arvoaan tuona aikana, mutta hiljainen kiitos ihan näin bloggauksen keskellä.
Maailmaa tuli pohdittua monelta kantilta, löydettyä alter ego Lego-hahmon muodossa ja kadotettua tuo Lego-hahmo Kööpenhaminen lentokentälle. Lyhyet palat ajatusvirtaa soljuivat palveluun, kunnes kesäloman jälkeen sekä selkä että mieli alkoivat olemaan kunnossa, joka ei tarjonnut polttoainetta Snapchatissa poltettavaksi. Hyvä fiilis toi takaisin pysyvämmän sisällön tuottamisen twiittien ja Instagramin muodossa, hetket saivat jäädä jälleen elämään.
Syksyn myötä kanava kuihtui elämästäni pois.
Miksi Snapchat kuitenkin hitusen kiinnostaa?
Käytän Snapchatia edelleen viikottain. En tosin tuota sinne käytännössä mitään ja jos tuotan, ikävystytän itsenikin kuoliaaksi. Itselähtöinen video ei ole formaattini. En tosin pahemmin katso muidenkaan käyttäjien tuotantoa. Kenties en ole tarpeeksi kiinnostunut tai muidenkaan tuottama itselähtöinen video ei ole formaattini.
Mikä minua kuitenkin kiinnostaa palvelussa on maksettu sisältö. Muun muassa CNN, Daily Mail, National Geographic ja Cosmopolitan tuottavat päivittäin sisältöä palveluun ja maksavat siitä varsin ison summan rahaa. Nuo aiemmat linkit muuten taustoittavat kyseisten medioiden läsnäoloa ja varsinkin Daily Mailin tarina on mielenkiintoista luettavaa.
Miksi isot mediatalot maksavat Snapchatissa olemisesta? Koska siellä on kohderyhmä, jota he eivät tavoita mistään muualta (pl. Cosmopolitan). Palvelu on maailmalla iso hitti teinien maailmassa ja sama nousu on ollut koko ajan tapahtumassa Suomessakin.
Miksi tämä kiinnostaa minua? Koska on äärimmäisen mielenkiintoista nähdä miten perinteiset uutistoimijat taipuvat palveluun ja formaattiin, jossa he eivät ole auktoriteetteja ja jonne ei tulla heidän vuokseen. Nämä toimijat joutuvat muuttamaan lähestymisensä nuoria puhuttelevaksi, elävöittämään aiheita ja sisältöjä täysin uudella tavalla, jotta heillä olisi mahdollisuus voittaa nuorten sielut puolelleen.
Alla olevat näytönkaappaukset ovat Daily Mailin, National Geographicin ja CNN:n tuottamaa sisältöä. Staattiset kuvat antavat vain pienen maistiaisen, sillä näiden taustalla olevat animaatiot ja äänimaailmat tuovat vielä täysin erilaisen ulottuvuuden kokonaisuuteen.
Siihen on syynsä, miksi Suomessakin monet yritykset ovat lähteneet Snapchatiin kokeilemaan siipiään. Monien nuorten sydämet odottavat valloittamista ja onhan siellä kourallinen varttuneempaakin väkeä. Suomalaisilla yrityksillä valloittaminen on asteen hankalampaa, sillä käytössä ei ole tuota rahalla ostettavaa näkyvyyttä, joten sisältöä joudutaan tuottamaan suoraan julkaistavaksi ja täten kilpailemaan muiden Snapchat-käyttäjien tuottaman sisällön kanssa.
Aika näyttää, miten tässä sitten käykään. Snapchatin monetisointimallit kehittyvät koko ajan, joten ei liene poissuljettu vaihtoehto sekään, että nämä maksetut sisällöt muuttuvat enemmän ja enemmän sijaintipainotteiseksi ja suomalaisetkin mediatoimijat löytyvät selkeästi huolitellumman sisällön kanssa tarjottimelta.
Siihen voidaan kuitenkin uskoa, että Snapchat ei ole katoamassa vähään aikaan. Gary Vaynerchuk totesi hyvin sanoessaan Snapchatin olevan lähimpänä oikeaa elämää toimintamalliltaan, sisältö kun katoaa näkyviltä ja mielistä kuten suurin osa käymistämme keskusteluista toisten kanssa.
Hetket ovat hetkiä, joista toiset jäävät mieliimme ja toiset häviävät unohduksiin. Nuorillehan tämä on pelkästään hyvä juttu. Voivat elää, kokea ja kokeilla ilman pelkoa siitä, että jokainen kavereiden kesken jaettu epämääräinen hetki jää kummittelemaan hakukoneiden kautta aikuistumisen ja työllistymisen porteille. Snapchat on heille oivallinen työkalu tuottaa digitaalista jalanjälkeä, jota ei ole enää ylihuomenna.
One Reply to “Bloggasin Snapchatista”